Valonkanava blogi - Henkistä pohdintaa

Kärsimys kasvattaa Hieman olen sivunnut teksteissä omaa elämääni, mutta hyvin pintapuolisesti ja johdattelunomaisesti. Aihe, josta nyt kirjoitan  nivoutuu elämääni henkilökohtaisemmin ja syvemmin. Se on ollut pohjavirtauksena ja jonkinlaisena jatkumona aikuiselämän taitekohdissa ja henkisen avautumisen ja ymmärryksen kasvun kynnyksissä. Kirjoitan kärsimyksestä ja henkisen vahvuuden kasvattamisesta yksin jäämisen ja selviytymisen kautta. Varmasti kaikilla meillä on jotain kokemuksia tuskasta, kivusta ja kärsimyksestä. Omaisia tai lemmikkejä on kuollut, seurustelusuhteita kariutunut, emme ole saaneet tavoittelemiamme tai haluamiamme asioita ja ystävien sekä läheisten kanssa on tullut erimielisyyksiä tai joku meille läheinen on pettänyt luottamuksemme tai olemme muuten tehneet vääriä valintoja elämässä tai läheisemme ovat niitä tehneet. Joskus käy niin, että henkilökohtaisessa kasvussa olemme kasvaneet elämän saatossa toisenlaiseen suuntaan, jossa kohtaaminen ns. vanhojen entis

Egolähtöinen henkisyys Lukiessani muutamia henkisiä kirjoja, olen huomannut joidenkin kirjoittajien mahtailevan sävyn omasta auttajuudestaan, kyvyistään ja armolahjoistaan, joita Hän "suuri auttaja ja valotyöntekijä" on tullut tuomaan vähemmän tietäville ja osaaville kanssaihmisille Luojan suuressa armossa ja rakkaudessa. Tekstien lomasta soljuu kummallinen itsetyytyväinen ja itseriittoisa näkemys, etteivät nuo raukka ihmiset pääsisi mihinkään, ilman tuon mahtavan valomestarin henkistä ohjausta ja sekaantumista heidän asioihinsa (siis kauniisti ilmaistuna henkistä ohjausta ja "kannustamista" oikeaan suuntaan henkioppaiden puolelta). Kuitenkin taas seuraavassa kirjan luvussa kerrotaan, kuinka henkimaailma ei halua sekaantua ihmisten päätöksiin, vaan kunnioittaa vapaata tahtoa! Eikö tuossa ole melkoinen ristiriita? Saa sekaantua ja ei saa sekaantua. Hämmennetään siis vain soppaa ja kadotetaan ihminen vielä enemmän omasta sisäisestä henkisestä ohjauksestaan, no

  Puhdistuksien tekeminen Energiahoitojen tekemiseen minulla on ollut sisäsyntyinen tarve ja kyvyt noin 20-vuotiaasta saakka ilman minkäänlaisia kursseja. Pohjana noihin taitoihin on ilmeisesti yhtenä syynä ollut, että yhdessä entisistä elämistäni olen ollut Reikihoitaja miespuoleinen Japanissa. Nämä taidot ja sisäinen ohjautuminen tässäkin elämässä ovat viitoittaneet tietä ottaa henkiset kyvyt käyttöön. Siihen on ollut sisäinen tarve suorastaan, jota ei ole voinut sivuuttaa. Kun sitten aktiivisesti tein useiden vuosien ajan ilmaiseksi netissä energiahoitoja ja sydänparannusta antaen ja pyytäen palautetta, huomasin eteeni tulevan myös ongelmia ja avunpyyntöjä painajaisunista, kummitteluista, asuntojen ja ihmisten puhdistamisesta, huonoihin energioihin, epäonneen, väsymiseen, uupumiseen ja negatiivisen energian muuttamiseen positiiviseksi jne. Myötätuntoisesti halusin auttaa näitä kärsiviä ihmisiä ja lähdin auttamaan luottaen taas sisäiseen johdatukseen, pyytäen ohjausta

  Valomaailmoja ja enkeleitä Jollain tavalla olen aina ollut kiinnostunut enkeleistä ja valomaailmoista ympärillämme, sekä tietysti Luojan johdatuksesta, rakkaudesta ja korkeammasta viisaudesta matkallamme. Jo pienenä tyttönä olen ristinyt kädet iltaisin nukkumaan mennessä ja pyytänyt siunausta ja suojaa rauhoittuen nukkumaan, vaikkei kotini tapauskovaisesta mitenkään poikennutkaan eikä rukoukseen opetettu tai siihen kannustettu. Se vain tuntui luonnolliselta, rauhoittavalta ja tarpeelliselta tavalta säilyttää yhteys Taivaalliseen Isään. Enkeleitä pidin perinteisesti suojelusenkeleinä, jotka vartioivat ja valvovat pienen lapsen matkaa. Käsitykseni olivat hyvin pitkälle samanlaisia kuin uskonnossa enkelit kuvataan siivekkäinä ja ihmisen kaltaisina. Jeesuksen olemus tuntui myös rakkaalta ja läheiseltä. Hänen lempeytensä ja rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan  ihastuttivat ja toimivat esikuvina jopa siinä määrin, että kävin isoiskoulutuksen. Halusin myös ihmisenä kulkea samanlaista op

Minun tieni Oma tieni on ollut erikoinen sekoitus sydäntietoisuuden tien kulkemista, parannustyötä ja heräämisen sekä jatkuvan kyseenalaistamisen ja totuuden etsintää. Välillä olen polkenut pitkiä aikoja paikallani ja taas sitten isoin harppauksin mennyt eteen päin tehden rohkeita muutoksia ja liikkuja elämässäni. Siirtymisiä ja jonkinlaisia henkisiä vihkimyksiä on tapahtunut noin 5 vuoden välein, joka on tässä vain suuntaa-antava ajanmääre.  Jääräpäisesti olen tehnyt omaa matkaani ja välttänyt turhia kursseja tai samanmielisten ihmisten kanssa helppoihin näennäisasetelmiin kytkeytymistä.  Minulla on ollut sisälläni vakaa tieto, että se on parhain tie ja oikeastaan lopulta ainoa, joka vie totuuden äärelle sellaisena kuin se on, ilman vääristäviä ehdollistumia ja kiinnikkeitä. Suurimmat oivallukseni olenkin saanut juuri elämänkoulun oppitunneilla yhdistettynä johdatuksen ja suoratiedon kuunteluun. Matkaani on aina siivittänyt halu tietää ja selvittää, sekä kokeilla heittäytymäl