Egomieli vai sydämen tie 1
Egomieli vai sydämen tie 1
Ihmiset miettivät usein, mistä tunnistaa jumalallisen ohjauksen ja milloin puhuu intuitiivinen tieto, sydämen ääni tai omaa etuaan tavoitteleva vaihtuva tai pelokas egomieli.
Egomieli on meillä useimmiten äänessä. Se haluaa olla esillä ja on tarvitseva monin tavoin. Egomieli janoaa tunnustusta, mielistelyä, haluaa olla oikeassa, ryhmäytyä samanmielisten kanssa, olla erityinen, saada aina vain enemmän materiaa, rahaa, asemaa, valtaa, etuuksia ja vaikuttaa muihin. Egomielen keinot naamioitua ja perustella itselleen kyseenalaisetkin motiivit ja keinot kauniissa valossa ja värittäen, lähentyy jo taidetta. Niin kekseliäs se on. :)
Henkisyys ei ole egomieltä suoraan poissulkevaa. Se voi haastaa osin egomieltä astumaan pois tutuilta mukavuusalueilta, mutta se voi myös avata väylän egomielen estradille, joka on kuorrutetumpi ja hyväksytympi muoto olla suosittu, menestyvä ja samalla nöyrä, vaatimaton palvelija. Täydellinen miksaus, kuinka saada kaikki yhdessä paketissa. Olisi täysin harhaista ajatella, että kun kiinnostuu enkeleistä, energioista ja käy muutaman kurssin tai messuilla on vähemmän egomielen vallassa. Egomieli vain vaihtaa materian tavoittelun vain toiseen mielekkäämpään asiaan. Tavoitteet ja motiivit takana ovat kuitenkin lähestulkoon samat kuin ennenkin.
Jokainen haluaa olla sovussa itsensä kanssa, sanotaanko tunnetta sitten henkisyydeksi, tasapainoksi , eheydeksi tai yhteydeksi itseensä ja/tai korkeampaan Voimaan/tietoisuuteen. Henkisyyden avautuminen ja tietoisuuden kasvu on kuitenkin pitkä ja vaativa prosessi, joka haastaa sinut katsomaan asioita kerta toisensa jälkeen silmästä silmään ja puntaroimaan ihmistä joka olet suhteessa itseesi sekä toisiin ihmisiin hyvine ja huonoine puolinesi (valo ja varjopuoli). Asiat ja tieto avautuvat vähitellen ja voi olla nopeita oivalluksen aikoja sekä hitaita tai taantuvia vaiheita. Ulkoinen aktiivisuus henkisissä harrastuksissa ja piireissä, tai oman gurun jalkojen juuressa ihastellen ja myhäillen, ei takaa sitä, että sisälläsi olisi tapahtunut merkittävää muutosta.
Aluksi henkisyyden avautuminen ts. "hurahtaminen"on kuin rakkaussuhteen puhkeaminen kukkaan - intensiivinen, omistautuva ja henkilökohtainen, suuria tunteita ja kokemuksia herättävä. Henkisyyteen hurahtajaa voisi verrata ihmiseen, joka liittyy johonkin uskonnolliseen ryhmään. Kaikki on hänelle uutta ja kiehtovaa ja hän tuntee, kuin olisi löytänyt jonkin kaipaamansa ryhmän ja puuttuvan palan elämäänsä, josta löytyy automaattisesti vastaus kaikkeen - vapaamuotoisuus kiehtoo ja uuden elämän alku. Kirjoja ja tietoja ahmitaan ja niitä kulutetaan pohtimatta, ovatko ne totta ja imaisten sanat tarkoittamaan jotain merkittävää viestiä itselleen. Jokainen imarteleva sana poimitaan ja omitaan kuin viesti rakkaalta. Etsiydytään kursseille ja hoitoihin, maksoi mitä vain, jotta saisi taas yhden maistiaisen armopalasta, elämysteollisuudesta ja rakkaudesta. Halu löytää ja kuulua ryhmään on niin suuri, että on valmis astumaan uuteen harhaan. Kadonnut lammas on suloinen, mutta niin hampaaton ja hyväuskoinen, että hän on osuvaa riistaa markkinatalouden henkisille saalistajille.
Tuollainen valjastettu rakkaus sekoitetaan virheellisesti pyytettömään rakkauteen, vaikka se on pyyteellinen ja omaa etuaan havitteleva eikä vain rakkautta antava ja hyvää tarkoittava ilman itsekkäitä tarkoitusperiä. Onneksi pumpulipilvi hälvenee, kunhan matka jatkuu ja ihminen alkaa nähdä asioista muitakin puolia, mitä ei "rakkauden" ensihuumassa ole huomannutkaan, niin itsestään kuin muistakin kanssakulkijoista, myös ihailemista henkisistä guruista ja opettajista.
Kommentit
Lähetä kommentti